Kuusankosken kaupunki
Kuusankosken kaupunki tunnetaan Suomen paperikaupunkina. Kuusankosken vaikuttavimpiin nähtävyyksiin kuuluu Kuusankoskitalo Kymijoen rannalla.
Tietoa Kuusankosken kaupungista
| Perustettu | 1973 | |
|---|---|---|
| Väestö | 20 227 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 128,53 km2 | |
| Maapinta-ala | 113,78 km2 | |
| Vesipinta-ala | 14,75 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 157 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Reijo Huttunen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.kuusankoski.fi | |
| Sähköposti | kirjaamo@kuusankoski.fi |
Kuusankosken sijainti
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
Kuusankosken historia
Takamaasta teollisuuskaupungiksi
Kuusankoski sijaitsee pohjoisessa Kymenlaaksossa. Kymijoki puhkaisee Salpausselän Kuusankosken kohdalla ja virtaa kaupungin alueella 15 kilometrin matkan. Joki hallitsee kaupungin maisemaa, ja kolmen kosken mahdollistamalle teollisuudelle perustuvat kaupungin synty ja kasvu.
Vuosina 1743—1809 Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki jokea pitkin. Alue oli lähes asumatonta takamaata.
1800-luvun lopulla teollistumiskehitys Suomessa lähti käyntiin ja rautateiden rakentaminen alkoi. Vuonna 1870 valmistunut Riihimäen—Pietarin rautatie ja vuonna 1889 avattu Kouvolan—Kuopion rautatie kummatkin sivusivat Kuusankosken aluetta, ja tällöin huomattiin alueen koskien teollisuudelle tarjoamat mahdollisuudet.
Kolme tehdasta kohoavat koskien kupeeseen
Vuosi 1872 oli käänteentekevä paikkakunnan historiassa. Ensimmäisiä paperitehtaita alettiin rakentaa Kymijoen suurimman kosken Kuusankosken partaalle. Myöhemmin, 1890-luvun lopulla, myös ylemmäs Voikkaankoskelle kohosi selluloosa- ja paperitehdas. Kehitys pienestä talonpoikaiskylästä "Suomen Paperikaupungiksi" käynnistyi.
Kuusankosken ja Voikkaan paperiyhtiöt yhdistyivät Kymi Oy:ksi 1900-luvun alussa. Kymi-yhtiöstä tuli sydän, joka pumppasi hyvinvointia ympärilleen kasvaneeseen yhdyskuntaan. Yhtiö muun muassa rakennutti asuintaloja ja julkisia rakennuksia, joista useat olivat nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia.
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema Kymiyhtiön ammattikoulu (rakennettu 1916—1933), jonka tiloissa toimii nykyään Kymin teollisuusoppilaitos.
"Kultaiset kävyt" kehittyvät
1920-luvulle saakka Kuusankosken alue kuului osaksi Iittiin ja osaksi Valkealaan niin, että näiden kahden kunnan rajana oli Kymijoki. Paperiteollisuuden vetovoiman ansiosta alueen väkiluku kasvoi nopeasti. Kuusankosken tehtaiden ympärille syntyivät Kuusankosken ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat, Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Vuonna 1921 nämä kolme asutuskeskusta irrotettiin Iitistä ja Valkealasta ja niistä muodostettiin itsenäinen kunta, joka sai nimekseen Kuusankoski.
Kuusankosken vaakunan on suunnitellut vuonna 1951 vaakunatieteen asiantuntija Olof Eriksson. Vaakunan punaisessa kentässä on hopeinen kuusi ja siinä kolme kultakäpyä. Kuusi kuvaa paperiteollisuuden raaka-ainetta ja kultaiset kävyt paikkakunnan kolmea asutuskeskusta Kuusankoskea, Kymintehdasta ja Voikkaata.
Kuusankoskelta paperia maailmalle
Kauppalaksi Kuusankoski tuli 1957 ja kaupungiksi 1973. Kuusankoski ja sen naapurikunnat Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala ja Valkeala muodostavat 100 000 asukkaan vireän ja tiivistä yhteistyötä tekevän seutukunnan.
Kuusankoski on Suomen huomattavin paperinvalmistuskeskus. Kolme suurta koskea on valjastettu sähkön tuotantoon lähinnä paikkakunnan paperiteollisuuden tarpeisiin. Nykyään tehtaat ovat merkittävä osa maailmanlaajuista UPM-Kymmene -konsernia, ja Kuusankosken tehtaiden yhteenlaskettu paperituotanto on yli miljoona tonnia vuodessa. Paperi matkaa paikkakunnalta viiteen maanosaan ja yli 60 maahan.